Marjukka Mykkänen aloitti Sirkus Magentan harrastajana vuonna 2012. Vuosien aikana hänestä on kasvanut monipuolinen sirkusartisti ja ohjaaja, jonka työ ja opinnot ovat vieneet myös ulkomaille. Nykyään hän esiintyy, opettaa ja kehittää uusia ryhmiä Magentalla – yhteisössä, josta kaikki alkoi.
Päädyin Sirkus Magentalle vuonna 2012, kun koulukaverini houkutteli minut mukaan pariakrobatiatunnille. Olin kokeillut sirkusta Jyväskylässä Circus Uuden Maailman kurssilla, ja Helsingissä teatteriopintoihini kuului akrobatiaa. Magentalla bondasin heti tirehtööri-Siljan kanssa, joka tarvitsisi lentäjää pariakrobatiaan. Pikkuhiljaa aloimme esiintyä yhdessä ja aloitin myös apuohjaajana perhesirkuksessa.
Pihlan tultua Magentalle töihin aloimme treenata ja keikkailla triona. Suhteemme Pihlan kanssa syveni, ja aloimme treenata yhä enemmän kahdestaan. Lopulta päätimme hakea yhdessä Berliniiin sirkuskouluun, ja aloitimme opinnot siellä vuonna 2017.
Sirkuksesta ammatti
Sirkuskoulussa mukaan tulivat aerial strapsit duona, ja ne muodostuivat lopulta päälajikseni. Rinnalla treenasin pariakrobatiaa sekä notkeusakrobatiaa. Valmistuin keskellä korona-aikaa, mikä teki opintojen loppuunsaattamisesta haastavaa. Saksassa harjoittelu onnistui erityisluvilla oman parin kanssa, mutta tulevaisuus tuntui epävarmalta.
Pohdimme pitkään, jäisimmekö Saksaan, mutta lopulta päätimme palata Suomeen. Oli pettymys valmistua tilanteessa, jossa suunnitelmat eivät toteutuneetkaan. Suomessa pääsin kuitenkin treenaamaan Skills Gymillä ammattilaisille tarkoitetuilla erityisluvilla. Pikkuhiljaa mukaan tuli opetusta ja ulkoesityksiä. Perustin myös Magentan notkeusryhmän ja aloin ohjata sitä.
Sitten tuli kiertueita, Magentan uuden sirkustilan remontti ja sen myötä uusia ryhmiä, kuten aikuisten sirkus ja strapsit. Yhtäkkiä olinkin todella paljon mukana toiminnassa. Magenta on ollut hyvä tukikohta: täällä on tutut työkaverit, ja täältä käsin on helppo tehdä myös omia projekteja ja keikkoja.
Arki täynnä opetusta ja esiintymisiä
Nykyään ohjaan paljon erilaisia ryhmiä Sirkus Magentalla: senioriryhmiä, koko perheen sirkushulinoita, taapero- ja perhesirkusta, notkeusakrobatiaa, aerial strapseja sekä aikuisten sirkusta. Lisäksi teen sijaisuuksia ja esiinnyn aktiivisesti.
Lähimpänä sydäntäni ovat duoesiintymiset. Meillä on Pihlan kanssa CircEntropia-duo, jonka kanssa esiinnymme aktiivisesti. Kehittelen myös soolonumeroita, ja lisäksi ensemble- ja ryhmänumerot ovat todella hauskoja tehdä.
Olen todella kiitollinen siitä, että saan tehdä sirkusta työkseni. Vaikka esiintyminen on välillä kausiluontoista ja työ vaatii paljon “huslaamista”, tämä on silti juuri sitä, mitä haluan tehdä. Moni ei näe kaikkea sitä taustatyötä, mitä esiintyjän työ sisältää: myyntiä, keikkojen hakemista, aikatauluttamista, roudaamista… Lisäksi pitää sietää jatkuvaa epävarmuutta. Toisaalta työn vaihtelevuus viehättää minua, kun jokainen viikko näyttää erilaiselta.
Sirkus opettaa pitkäjänteisyyttä
Sirkus on minulle elämäntapa, jossa yhdistyy hienolla tavalla fyysisyys, luovuus, yhdessä tekeminen ja esiintyminen. Se on myös tuonut elämääni paljon enemmän kuin ammatin – puolison, läheisiä ystäviä ja yhteisön. Monien työkavereiden kanssa hengataan myös vapaa-ajalla.
Sirkus on opettanut ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. Jos haluaa oppia jonkin tempun, sitä täytyy harjoitella uudelleen ja uudelleen. Kehitys ei tapahdu heti, mutta jos ei yritä, ei myöskään kehity. Olen oppinut myös luottamaan itseeni ja uskaltamaan kokeilla asioita, vaikken olisi täysin varma osaamisestani. Treenaamisen voi ottaa vakavasti ilman, että epäonnistumisia tarvitsee pelätä liikaa.
Pidän siitä, että sirkuksessa voi tehdä sekä yksin että yhdessä. Treenaaminen on sosiaalista, ja ympärillä on paljon samanhenkisiä ihmisiä. Vaikka olen tehnyt tätä pitkään, jotkut temput jännittävät ja kuumottavat edelleen, esimerkiksi tolpassa. Turvallinen treeniporukka ja osaavat ihmiset ympärillä auttavat paljon — kun joku osaa pilkkoa asioita pienempiin osiin, vaikeatkin jutut tuntuvat mahdollisilta.
Sirkus on myös todella kansainvälistä. Olen saanut matkustaa paljon ja tavata ihmisiä eri kulttuureista. Joskus yhteistä kieltä ei juuri ole, mutta silti pystytään tekemään yhdessä esitys. Esimerkiksi yhdessä projektissa työskentelin kambodžalaisten kanssa ranskankielisessä produktiossa, vaikka en itse ymmärtänyt kieltä kunnolla.
Sirkus kuuluu kaikille
Monella voi olla mielikuva, että sirkuksessa tehdään vain voltteja tai että pitäisi olla erityisen notkea ja nuori, jotta voi osallistua. Todellisuudessa sirkuksessa on valtavasti erilaisia lajeja, joista jokainen voi löytää oman juttunsa. Kaikki lähtee perusteista, kuten missä tahansa harrastuksessa. Eikä ikä ole mikään este – meillä esimerkiksi seniorisirkuksessa harjoitellaan käsinseisontaa yli 80-vuotiaiden kanssa.
Koenkin aika turhauttavaksi kysymyksen siitä, minkä ikäiseksi asti sirkusta voi tehdä. Yksi omista akrobatiaopettajistani oli 75-vuotias. Ei sirkuksesta tarvitse jäädä eläkkeelle — tekeminen voi muuttua, mutta mukana voi olla pitkään. En ole suunnitellut mitään “toista uraa”, vaan toivon, että saan tehdä tätä mahdollisimman pitkään. Ehkäpä vanhempana minut nähdään tuotannollisissa tehtävissä karavaanissa!
Yhteisö, johon on helppo tulla
Yksi tärkeimmistä muistoistani Sirkus Magentalla liittyy aikaan, jolloin opin ensimmäisiä pariakrobatiajuttuja. Muistan miltä tuntui tajuta, että tässä voisi oikeasti olla minun juttuni, voisin kehittyä tässä hyväksi. Kaiken lisäksi tämä on todella hauskaa!
Ensimmäiset esiintymiset olivat myös iso juttu. Niiden kautta alkoi rakentua ajatus siitä, että voisin oikeasti olla sirkuslainen ja osa tätä yhteisöä.
Magentassa minulle tärkeää on erityisesti inklusiivisuus. Minun ja Pihlan kautta Magentalle on rohkaistunut tulemaan esimerkiksi sateenkaarevia ihmisiä, ja pidänkin huolen, että käytän ohjauksessa sellaista kieltä, josta kaikille tulee turvallinen olo.
Lue myös muut sarjan haastattelut täällä.
Päivitetty 5.6.2026 10:06